Hyväkuntoinen lantionpohja on välttämätön osa koko vartalon tasapainoista toimintaa. Sen tärkeys korostuu sisäelinten ja lantionpohjan elinten (peräsuolen, kohdun, emättimen, virtsaputken ja virtsarakon) tukemisessa, pidätyskyvyssä, selän tukemisessa yhdessä keskivartalon lihasten kanssa, seksuaalisissa toiminnoissa, hengityksessä ja vatsaontelon paineen säätelyssä. Se työskentelee siis kaikessa liikkumisessasi ja toiminnassasi.

Lantionpohjan toimintahäiriötä esiintyy kaiken sukupuolisilla, niin nuorilla kuin vanhemmilla, synnyttämättömillä ja synnyttäneillä naisilla. Toimintahäiriöihin kuuluvat virtsaamisen ja ulostamiseen liittyvät ongelmat, lantionalueen kiputilat, lihasten ylijännitystilat, seksuaalisen toiminnan häiriöt ja lantionpohjan elinten laskeumat. Lantionpohjaa rasittavia tekijöitä ovat mm. raskaus ja synnytys, inaktiivisuus, ylipaino, vatsaontelon paineen kohdistuminen lantionpohjaan esimerkiksi jatkuvan ponnistelun, kroonisen yskän ja raskaiden nosteluiden yhteydessä, gynekologiset leikkaukset, vaihdevuodet, hormonaaliset muutokset ja ikääntyminen. Miehillä yksi tyypillisistä lantionpohjan vaivoista on lantionpohjan kipu, joka voi tuntua kiveksissä, peniksessä, välilihan tai peräaukon aukolla, säteillen alavatsaan, reisiin ja selkään. Kipuun voi liittyä myös virtsaamisen, ulostamisen tai seksuaalitoimintojen häiriöitä.

Lantionpohjan fysioterapialla voidaan tutkitusti vaikuttaa lantionpohjan toimintahäiriöihin. Esimerkiksi lantionpohjan lihasten ohjatulla harjoittelulla on todettu olevan vaikuttavuutta kaikkiin virtsankarkailun muotoihin. Lantionpohjan fysioterapian tavoitteena on auttaa asiakasta tunnistamaan ja aktivoimaan lantionpohjan lihaksia oikein, ohjata oikeanlaiseen lihasvoima- tai rentoutusharjoitteluun, helpottaa kipu- ja jännitystiloja sekä antaa ohjeita, kuinka toimia toimintahäiriöiden kanssa. Hoidon onnistumisen kannalta potilaan omatoiminen harjoittelu on erittäin tärkeää.

Lantionpohjan lihasten toimintaa voi tutkia monella eri tavalla. Reaaliaikaisen ultraäänen avulla lantionpohjan lihasten supistumista ja rentoutumista tarkkaillaan vatsan päältä tai lantionpohjasta välilihan alueelta. Sormilla lihaksia tutkitaan ja hoidetaan pinnallisesti, emättimen tai peräsuolen kautta. Eletromyografia eli EMG mittaa lantionpohjanlihasten aktivaatiota henkilökohtaisen vaginaali- tai anaalielektrodin avulla. Pinnallisten elektrodien, vaginaali- tai anaalielektrodin avulla annettavan sähköhoidoin avulla voi lisätä lantionpohjan lihasten tuntoaistimusta, vahvistaa tai rentouttaa lihaksia, lievittää kipua ja rauhoittaa yliaktiivista rakkoa. Sähköhoito on kivutonta.

Lantionpohjan toimintahäiriöissä on tärkeää tarkastella koko kehon toimintaa, erityisesti rintakehän aluetta, koska lantionpohja toimii yhteistyössä pallean kanssa. Sisään hengittäessä pallea ja lantionpohja laskeutuvat. Ulos hengittäessä pallea ja lantionpohja taas nousevat. Tämän vuoksi, jos pallean alue on jäykkä, vatsaontelon paine lisääntyy kohti lantionpohjaa, lantionpohja jännittyy ja kiristyy. Kireä ja jännittynyt lantionpohja ei pysty vastaamaan ponnistuksissa (esimerkiksi hypätessä, aivastaessa ja yskäistessä) entisestään lisääntyneeseen paineeseen, vaan painuu alaspäin ja pettää aiheuttaen esimerkiksi virtsankarkailua. Tällöin on tärkeää lisätä rintarangan ja rintakehän liikkuvuutta, osana lantionpohjan fysioterapiaa.

Leikkausten jälkeen muodostuu arpia. Häiriöt haavan paranemisessa voivat taas johtaa lisääntyneeseen arpikudokseen. Arvet saattavat aiheuttaa kipua, arkuutta, kutinaa, tuntopuutoksia ja liikerajoituksia. Esimerkiksi kireän sektioarven ylle voi jäädä roikkumaan suuri ihopoimu, vatsa- tai lantionpohjan lihaksia voi olla haastava aktivoida tai saada niihin tuntumaa sekä alaselkä kipeytyä. Arven käsittelyllä pyritään estämään kiinnikkeiden muodostumista, parantamaan alueen aineenvaihduntaa, hermojen liukumista, kudosten joustavuutta, aistituntoa, lymfanestekiertoa ja lievittämään kipua.

Arven käsittelyssä on huomioitava, missä vaiheessa paranemista arpi on. Liian aikaisin aloitettu ja liian raju käsittely voi aiheuttaa arven tulehtumisen, kipeytymisen sekä arpikudoksen ja kiinnikkeiden lisääntymisen. Arven päältä käsittely aloitetaan vasta kun arpi on kunnolla kiinni, ei eritä eikä näytä tulehtumisen merkkejä. Tuoreen arven käsittely on alkuun hyvin, hyvin kevyttä ”silitystä”.

Vastaanotollani, arven manuaalisen käsittelyn lisäksi käytän apuna muun muassa alipainehoitolaitetta, imukuppeja ja akupunktiota. Arven hoitoon liittyvät aina kotiohjeet.

• Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot (25 op) 2025, Turun Yliopisto.
• Fysiikkavalmentaja (24h teoriatunteja, 24h käytännön opetusta) 2025, Athletica Oy, Helsinki.
• Fysioterapeuttien akupunktuurikoulutus (11op) 2024, Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys ry, Suomen Fysioterapeutit ry, Suomen Kuntoutuskouluttajat Oy, Helsinki.
• Monialaisen kuntoutuksen asiantuntija YAMK (90 op) 2023, Tampereen Ammattikorkeakoulu, Tampere.
• Seksuaalineuvoja (AMK) (30op), 2021, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki.
• Certification in The Integrated Systems model, 26.8.2020, Diane Lee BSR, FCAMT, CGIMS, South Surrey, BC, Canada.
• The ISM Series Clinical Mentorship in the Integrated Systems Model, 2017, Diane Lee BSR, FCAMT, CGIMS, South Surrey, BC, Canada.
• Fysioterapeutti 2013, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki.
• Sosionomi 2003, Bachelor of Social Sciences, Helsingin Ammattikorkeakoulu, Helsinki.

CoreFysio tarjoaa fysioterapiapalveluja alla mainituissa lääkärikeskuksissa sekä luentoja ja koulutusta liikunta-alan, terveydenhuollon ammattilaisille ja erilaisille yksityisille ryhmille. Ota rohkeasti yhteyttä.

I speak fluent English.
Prestations en français.